Tässäkö on reserviläistoiminnan loppu?

lokakuu 27, 2015   /   mhalkilahti

Euroopan komissio on suunnittelemassa aselainsäädännön kiristämistä. Lokakuun puolessavälissä Ampumaharrastusfoorumin 10-vuotisseminaarissa Sisäasiainministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg toi pelottavia uutisia EU:ssa valmisteilla olevista aselainsäädännön kiristyksistä. Lainsäädäntömuutosten pohjana on Ranskassa kesällä tapahtunut terroristihyökkäys, joka kuitenkin ulkopuolisten rohkealla väliintulolla pystyttiin estämään. Terroristin käytössä oli luvattomia EU:n ulkopuolelta salakuljetettuja sotilasautomaattikivääreitä, joita tämä maailma on ikävä kyllä täynnä. Eikä niiden hankkiminenkaan kuulemma kovin vaikeata tai kallista ole, ei edes täällä Suomen lintukodossa. Asedirektiivin kiristämisessä olisi kyseessä luvallisten itselataavien aseiden täyskielto eli juuri niiden aseiden, joita reserviläisammunnoissa suurilta osin käytetään. Luvattomiin aseisiin tällä ei olisi vaikutusta pätkänkään vertaa.

Suomen puolustusratkaisu perustuu laajaan kenttäarmeijaan, joista 95 % on reserviläisiä. Sodanajan joukot koostuvat 230 000 taistelijasta ja loput 700 000 ovat reservissä, varareservissä tai varattuna työnantajansa tehtäviin myös kriisiaikoina. Puolustusvoimat on viimeisen viiden vuoden aikana kertausharjoituksissa kouluttanut noin 60 000 reserviläistä ja jos pääosin jokaisessa kovassa harjoituksessa päästään myös ampumaan, tarjoavat puolustusvoimat ampumakoulutusta yhden kerran vuodessa keskimäärin joka kahdellekymmenelle sodanajan taistelijalle. Tällä sitä jo maata puolustetaan, eikö vain?

Onneksi Suomessa on pitkät perinteet ampumaharrastuksessa ja metsästyksessä. Aselainsäädäntömme on ollut ampumaharrastajia ymmärtävä, mutta ampujilta vaaditaan vastuullisuutta. Tänä päivänä ammunnan harrastajia on niin metsästäjissä, urheiluampujissa kuin reserviläisissä. Kaikkien toiminta edesauttaa myös maamme turvallisuutta ja puolustamista. Nyt kuitenkin EU:n toimesta itselataavista aseista ollaan tekemässä sulatusuunirautaa. Näitä aseita käytetään ennen kaikkea reserviläisten ammunnoissa, mutta laajasti myös metsästysaseina. Tämä olisi kohtalonisku maassamme toimivalle aktiiviselle vapaaehtoiselle maanpuolustustyölle. Sotilaan tärkeimmän ominaisuuden ylläpitämisen ja kehittämisen edellytykset tuhottaisiin. Puolustusvoimien reserviläisille tarjoamat ampumaharjoitusmahdollisuudet ovat jatkossakin kovin rajalliset. Kyseisellä direktiivillä käytännössä lopetettaisiin reserviläisten omilla aseilla ja omin kustannuksin tapahtuva harjoittelu. Tämä kaikki on pois maamme turvallisuudesta ja puolustuskyvystä.

Ammunta kiinnostaa kovasti nuoria ja varsinkin sovellettu reserviläisammunta (SRA) on toiminut monen nuoren kipinän sytyttäjänä reserviläistoiminnalle. Kaavaillun direktiivimuutoksen toteutuessa menetetään näiden nuorten saaminen mukaan toimintaan. Menetys olisi suuri, sillä juuri tämä ryhmä on valmis panostamaan hurjan määrän aikaansa vapaaehtoisen maanpuolustuksen hyväksi.

Kyseessä tulee olemaan taistelu tuulimyllyjä vastaan. Tämän suhteen ei riitä, että vaikutamme vain suomalaisiin päättäjiin. Ennen kaikkea vaikuttaminen tulee kohdistaa omiin Euroopan Parlamentin edustajiimme sekä Parlamentin eri työryhmiin, joissa direktiiviasioita valmistellaan. Ymmärrystä tulee saada myös muilta mailta. Tähän vaikutuskanavina voimme käyttää suhteita, joita olemme liitona ylläpitäneet esim. CIOR:n eli Naton ja sen kumppanuusmaiden reserviupseerijärjestöjen tapaamisissa.

Suomen asema Euroopassa on kovin erilainen muihin maihin verrattuna. Tukenamme ei ole Naton 5. artiklaa. Ja vaikka se olisikin, niin Suomen puolustamisesta vastaamme itse ja meillä tulee olla siihen keinomme.

Mikko Halkilahti
Puheenjohtaja
Suomen Reserviupseeriliitto

 

Mikko Halkilahti

Mikko Halkilahti

Kapteeni (res) Mikko Halkilahti on Suomen Reserviupseeriliiton puheenjohtaja.