Neuvottelukunta: Kodinturvan tutkiminen osaksi puolustusvoimauudistusta

Neuvottelukunta: Kodinturvan tutkiminen osaksi puolustusvoimauudistusta

lokakuu 28, 2011

Vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukunta on julkaissut kannanoton vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittämisestä osana tulevaa puolustusvoimauudistusta. Neuvottelukunnan mielestä kodinturvajoukkojen perustaminen on selivtettävä osana tulevaa puolustusvoimauudistusta.

Lausunnossaan neuvottelukunta katsoo, että vapaaehtoisen maanpuolustuksen vakiintunutta tärkeää asemaa on vahvistettava ja sen rahoitus on turvattava valtiovallan toimesta. Vapaaehtoista maanpuolustusta on kehitettävä puolustusvoimauudistuksen tukena ja osana siten, että uudistuksessa hyödynnetään täysimääräisesti vapaaehtoisen maanpuolustuksen tarjoamat mahdollisuudet.

Neuvottelukunta käyttää kannanotossaan työnimeä kodinturvakonsepti tarkoittamaan nykyistä laajemmasta vapaaehtoiskentän huomioivasta puolustusvoimien osasta. Vaihtoehtoisia työnimiä ovat mm. olleet ”kodinturvajoukko”, ”turvallisuusjoukko”, ”maakuntajoukko”, ”alueellinen joukko” ja ”paikallisjoukko”. Nimiasiasta neuvottelukunta toteaa, että jos kodinturvakonsepti sisällytetään puolustusvoimauudistukseen, laatii puolustusvoimat organisaatioonsa kuuluvien osien nimistä esitykset ottaen huomioon omat tarpeensa ja yhteiskunnan odotukset.

Vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukunta katsoo, että kodinturvakonseptin tutkiminen ja kehittäminen kytketään kiinteäksi osaksi puolustusvoimauudistusta, jolloin otetaan huomioon ainakin seuraavat seikat:
• Kodinturvakonseptin kehittäminen ei ole vaihtoehto yleiselle asevelvollisuudelle.
• Keskeiset vapaaehtoisen maanpuolustustyön järjestöt kytketään koordinoidusti suunnitteluun. Näin taataan osaltaan koulutetun ja motivoituneen henkilöstön saatavuus sekä paikallistuntemuksen ja vapaaehtoistoiminnan edut.
• Kaikkien vapaaehtoisten, niin naisten kuin miesten, tosiasiallista osallistumismahdollisuutta kokonaismaanpuolustukseen kehitetään.
• Vapaaehtoisuuden kustannusedut ja vapaaehtoisten vastuunottokyky hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla.
• Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) keskeistä tehtävää valtakunnallisena vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen yhteistyöjärjestönä kehitetään.
• MPK:n ja puolustusvoimien aluetason rakenteet kytketään mahdollisimman kustannustehokkaasti ja saumattomasti yhteen, sodan ajan tarpeet huomioonottaen, periaatteella; yhteiset tilat ja harjoitusalueet yhteisellä henkilöstöllä ja johtamisjärjestelmällä.
• Kaikki voimavarat huomioon ottavaa, nykyistä kokonaisvaltaisempaa kykyä muiden viranomaisten tukemiseen kehitetään.
• Joukot ovat puolustusvoimien johdossa, jolloin puolustusvoimat määrittää niiden tehtävät, suoritus- ja koulutusvaatimukset sekä varustelutason.
• Vapaaehtoiset sijoitetaan tietojensa, taitojensa ja hankkimansa kokemuksen perusteella erityyppisiin tehtäviin ja joukkoihin.
• Nykyiset maakuntakomppaniat toimisivat parhaiten varustettuna ja koulutettuna joukkona ja niistä saadut kokemukset otettaisiin huomioon konseptia kehitettäessä.
• Joukkojen koulutuksessa otetaan huomioon yhteiskunnan häiriötilanteet.

Vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukunta

Vapaaehtoisen maanpuolustuksen yhteensovittamista, ohjaamista ja kehittämistä varten puolustusministeriön apuna ja sen yhteydessä toimii valtioneuvoston asettama vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukunta. Neuvottelukunnan toimikausi on eduskunnan toimikausi. Neuvottelukunnan kokoonpanossa on otettava huomioon eduskunnassa vallitsevat parlamentaariset voimasuhteet. Nykyisen neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii varapuhemien Seppo Kääriäinen. Neuvottelukunnan kokoonpano kokonaisuudessa löytyy puolustusministeriön nettisivuilta: http://www.defmin.fi/?s=81