Teksti: RUL viestintä

Kuinka Suomea puolustetaan 2030-luvulla?

Puolustuksen toimivuuden varmistaminen ja puolustuksen suunnittelu on pitkäjännitteistä toimintaa. Vaikka lähestymme vasta 2020-luvun puoliväliä, niin puolustuksen suunnittelussa katse on jo pitkällä 2030-luvulla.

Parhaillaan työn alla olevassa puolustusselonteossa kirjataan puolustuspoliittiset linjaukset Suomen puolustuskyvyn ylläpidolle ja kehittämiselle tuore Nato-jäsenyys huomioiden. Selonteossa käsitellään Suomen puolustusjärjestelmän yhteensovittamista osaksi Naton yhteistä puolustusta ja pelotetta sekä määritetään suuntaviivat Suomen puolustuspoliittiselle ja sotilaalliselle roolille liittokunnassa. Puolustusselonteon aikajänne ylittää kuluvan vaalikauden ja ulottuu 2030-luvun alkupuolelle. Selonteon odotetaan valmistuvan lähikuukausina.

Puolustuksemme perusratkaisuihin ei uudessa selonteossa puututa. Selonteossa todennäköisesti ja toivottavasti todetaan, että kansallisen puolustuskyvyn turvaamiseen tarvitaan riittävät taloudelliset resurssit eli puolustusbudjetin tulee olla jatkossakin yli 2 % bruttokansantuotteesta. Samoin uskottava puolustus vaatii nykyistä selvästi enemmän ammattisotilaita. Yhtä lailla tärkeää on se, reserviläisiä hyödynnetään merkittävästi nykyistä enemmän.

Keskeinen osa puolustusjärjestelmäämme on toimiva asevelvollisuus, joka mahdollistaa riittävän suuren ja toimintakykyisen kenttäarmeijan. Asepalveluksen jatkuva kehittäminen niin koulutuksen, kuin myös varusmiesten sosiaalisten etujen osalta, on ehdottoman tärkeää. Samalla on pidettävä huolta reservin koulutuksesta ja sen monipuolisesta käytöstä. Ensimmäiseksi kannattaa lisätä reserviläisten käyttöä oman sodan ajan joukon toiminnan suunnittelussa ja harjoittelussa. Reserviläisiä voidaan käyttää myös muiden asevelvollisten koulutuksessa. Reserviläisten joustavalla käytöllä pystytään lisäksi tukemaan ja helpottamaan ammattisotilaiden työtä erityisesti joukko- ja perusyksikkötasolla sekä erityisalan tehtävissä.

Reserviläisten hyödyntämisen ehdoton edellytys on riittävät kertausharjoitusmäärät. Ne yhdessä Maanpuolustuskoulutus MPK:n laadukkaan koulutustoiminnan sekä maanpuolustusjärjestöjen monipuolisen toiminnan kanssa varmistavat reservin toimintakyvyn ja osaamisen.

Tultaessa 2030-luvulle on varmistettava toimintakykyisen ja riittävän kokoisen reservin määrä sodan ajan joukkoihin. Tämä vaatii mm., että palveluksen suorittaa nykyistä suurempi osa ikäluokasta. Lisäksi on mahdollistettava pidempi reservissä ja sodan ajan joukoissa oloaika sitoutumis- ja toimintakykyisille reserviläisille. Toimintakyvyn vaatimukset vaihtelevat eri tehtävissä ja joku takaraja pitää toki olla reserviin kuulumiselle, mutta selvää on, että sodan ajankin tehtävissä toimintakyky ja osaaminen ovat pääsääntöisesti syntymävuotta tärkeämpiä asioita.

Tasa-arvoisen asepalveluksen etuja ja haasteita on pystyttävä arviomaan lähivuosina. Osa tätä keskustelua on kysymys maanpuolustusvelvollisuudesta. Perustuslain mukaan (127 §) jokainen Suomen kansalainen on velvollinen osallistumaan isänmaan puolustukseen tai avustamaan sitä sen mukaan kuin laissa säädetään.

Tänään liian monen suomalaisen kohdalla maanpuolustusvelvollisuus ei käytännössä tarkoita mitään. Maanpuolustusvelvollisuudesta voidaan saada konkreettisempi osa   kokonaismaanpuolustusta mm. kehittämällä siviilipalvelusta vastaamaan kriisiajan tarpeita sekä sijoittamalla ei-asevelvollisia henkilöitä myös muiden hallinnonalojen poikkeusolojen tehtäviin.

Puolustusselonteon lisäksi syksyn aikana työn alla ovat puolustusministeriön johtama vapaaehtoisen maanpuolustuksen selvitystyö sekä asevelvollisten koulutusjärjestelmän kehittäminen. Ensiksi mainitussa työssä selvitetään erityisesti MPK:n roolia reserviläisten ja mahdollisesti myös joukkojen koulutuksessa. Jälkimmäinen kehittämistyö sisältää reservin koulutuksen kehittämissuunnitelman (RESKESU) päivittämisen tuleville vuosille.

RUL on myös aloittanut oman strategiatyönsä eli seuraavan kolmivuotissuunnitelman laatimisen vuosille 2026–2028. Vaikka liiton strategiatyön fokus on tämän vuosikymmenen lopulla, niin heti työn alussa todettiin, että samalla meidän pitää pystyä katsomaan jo 2030-luvulle. Vapaaehtoisella maanpuolustuksella on silloinkin merkittävä rooli kokonaisturvallisuudessamme, mutta maailman muuttuessa nopeasti ympärillämme, myös vapaaehtoisen maanpuolustuksen rakenteiden ja toimintatapojen on muututtava. Nyt meillä on vielä mahdollisuus itse vaikuttaa tuleviin muutoksiin, mutta tämä työ on aloitettava välittömästi.