Reserviupseeritoiminta kiinnostaa myös nuoria
Erkki Puumalainen nostaa Kauppalehden mielipidekirjoituksessaan (KL 15.10.2026, Suomi riisuu itseään aseista | Kauppalehti) esille tärkeitä kysymyksiä Suomen kriisinkestävyydestä ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen tulevaisuudesta. Yhdestä väitteestä olen kuitenkin selvästi eri mieltä. Nuorten saaminen mukaan reserviupseeritoimintaan ei ole läheskään niin synkkä haaste kuin kirjoituksesta voisi päätellä.
Reserviupseeriliitossa on tällä hetkellä noin 27 000 jäsentä, joka on kolmannes koulutetuista reserviupseereista. Noin kolmannes osa jäsenistöstä on alle 35-vuotiaita. Tämä ei mielestäni kuvaa järjestöä, joka olisi menettänyt yhteytensä nuoreen sukupolveen.
Jäsenistössä tapahtuu luonnollisesti myös poistumaa, eikä kokonaisjäsenmäärä ole viime vuosina ollut jatkuvalla kasvu-uralla. Olennaisempaa tämän keskustelun kannalta on kuitenkin se, että uusia jäseniä liittyy toimintaan jatkuvasti. Vuosi 2022 oli tässä poikkeuksellisen vahva, jolloin jäsenmäärä kasvoi yli 700 jäsenellä. Myös vuosina 2023 ja 2024 uusia jäseniä tuli niin paljon, että jäsenmäärä kasvoi hieman poistumasta huolimatta.
Useat nuoret liittyvät järjestöömme heti sen olessa mahdollista. Tämä onnistuu hyvällä yhteistyöllä Puolustusvoimien kanssa kun saamme esitellä toimintaamme reserviupseerikursseille niin maasotakoulun reserviupseerikursseilla Haminassa kuin myös muissa koulutusta tuottavissa joukkoyksiköissä.
Nuorten kiinnostus näkyy myös siinä, millainen toiminta heitä tänä päivänä kiinnostaa. Kansainvälisen toiminnan merkitys on kasvanut merkittävästi. Naton reserviupseerijärjestö CIOR tarjoaa nuorille reserviupseereille kansainvälisiä koulutus- ja verkostoitumismahdollisuuksia. Esimerkiksi Young Reserve Officers Workshop (YROW) ja CIOR Language Academy (CLA) ovat osa tätä kokonaisuutta
Sama kehitys näkyy myös kotimaassa. Opiskelijareserviupseeripiirin jäsenmäärä on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Tämä on hyvä esimerkki siitä, että kun toiminnan sisältö, viestintä ja tarjoamat mahdollisuudet kohtaavat nuorten reserviupseerien kiinnostuksen, uusia toimijoita kyllä löytyy.
Kansainvälinen toiminta ei ole Reserviupseeriliitolle marginaalinen toimintamuoto. CIOR:ssa on mukana 27 jäsenmaata ja kolme muuta osallistuvaa maata. Suomalaiset toimivat järjestön eri komiteoissa aktiivisesti. Suomi toimii myös CIOR:n puheenjohtajana vuosina 2030–2032. Tämä tarjoaa myös tulevaisuudessa suomalaisille reserviupseereille mahdollisuuksia kehittää osaamistaan ja rakentaa yhteyksiä muiden Nato-maiden reserviupseereihin.
Edellä kuvttu ei tarkoita, etteikö meillä olisi tehtävää. Nuorten reserviupseerien tavoittamisen pitää olla jatkossakin yksi toimintamme keskeisistä painopisteistä. Samalla järjestöjen on pystyttävä uudistamaan toimintaansa, viestintäänsä ja koulutustaan. Olemme itse asettaneet jäsenmäärän kasvattamisen ja erityisesti nuorten upseerien tavoittamisen keskeisiksi tavoitteiksi.
En myöskään tunnista ajatusta, että jäsenistön ikääntyminen sellaisenaan heikentäisi reserviupseerien kykyä omaksua uusia sodankäynnin oppeja. Reserviupseerius perustuu nimenomaan jatkuvaan osaamisen ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Kertausharjoitukset, vapaaehtoiset harjoitukset, MPK:n koulutus sekä reserviläisten oma toiminta muodostavat tästä kokonaisuuden.
Suomalaisen reservin vahvuus syntyy eri sukupolvista. Nuorten mukana tulee uutta osaamista ja uusia toimintatapoja, kokeneemmilta reserviupseereilta kokemusta ja johtamisosaamista. Näitä ei pidä asettaa vastakkain.
Siksi en jaa kuvaa ikääntyvästä ja uudistumiskyvyttömästä reserviupseerijärjestöstä. Haasteita on, mutta niin on myös kiinnostusta. Meidän tehtävämme on tehdä toiminnasta niin kiinnostavaa, hyödyllistä ja saavutettavaa, että yhä useampi nuori reserviupseeri haluaa tulla mukaan.
Tuomas Kuusivaara
Puheenjohtaja
Suomen Reserviupseeriliitto
