Paikallisjoukkojen voima tulee reservistä

Valtioneuvoston puolustuspoliittinen selonteko julkaistiin syyskuussa. Odotetusti puolustuksemme peruspilarit säilyvät ennallaan. Asevelvollisuus, koulutettu reservi, koko maan puolustaminen ja korkea maanpuolustustahto ovat Suomen puolustuksen perustana jatkossakin.

Asevelvollisuusjärjestelmä tuottaa laajan reservin, jolla mahdollistetaan koko maan puolustaminen. Toimintaympäristöön, väestöön, yhteiskuntaan ja teknologiaan liittyvät muutokset aiheuttavat asevelvollisuuteen jatkuvia kehittämistarpeita. Kehittämisen kohteena on asevelvollisuuden eri vaiheet kutsunnoista varusmiespalveluksen kautta reserviaikaan. Selonteon mukaan erityisesti naisten ja reservin osallistumismahdollisuuksia puolustuksen eri tehtäviin kehitetään.

Uutena käsitteenä vuoden 2021 selonteossa esitetään laaja-alainen vaikuttaminen. Se on sotilaallisessa varautumisessa käytettävä uhkakuva, joka pitää sisällään mm. hybridivaikuttamisen, mutta uhkakuvaan sisältyy myös avoin sotilaallinen voimankäyttö osapuolten välillä. Laaja-alainen vaikuttaminen on suunnitelmallista, siinä yhdistellään eri keinoja ja se on usein pitkäkestoista.

Reservin rooli korostuu selonteossa erityisesti paikallispuolustuksen yhteydessä. Paikallispuolustuksesta on tarkoitus jalostaa koko maan kattava sotilaallisten suorituskykyjen kokonaisuus. Sen tehtävänä on osaltaan ennaltaehkäistä ja torjua myös laaja-alaista vaikuttamista.

Paikallisjoukkojen tehtävät ja koko kasvavat, kun Puolustusvoimien joukkojen toiminnallinen jako uudistetaan. Alueelliset joukot poistuvat ja jatkossa Puolustusvoimien sodan ajan joukot jaetaan käyttöperiaatteen mukaan operatiivisiin joukkoihin ja paikallisjoukkoihin.

Tulevaisuudessa paikallisjoukkoja käytetään joukkojen perustamiseen, taistelutehtäviin, kohteiden suojaamiseen ja muiden viranomaisten sekä yhteiskunnan tukemiseen. Paikallisjoukoilla suojataan puolustukselle ja yhteiskunnan muulle toiminnalle tärkeitä kohteita ja osallistutaan häiriötilanteiden jälkeiseen toimintojen palauttamiseen yhdessä viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa.

Reservin rooli paikallisjoukoissa korostuu entisestään, kun niissä hyödynnetään aiempaa paremmin reserviläisten sitoutuneisuutta, paikallistuntemusta, siviilissä hankittua osaamista ja verkostoja.

Kun paikallisjoukkojen tehtäväkenttä laajenee, niiden vaatimustaso nousee. Uudistuksen jälkeen paikallisjoukkoihin kuuluu nykyistä enemmän joukkoja, joita voidaan käyttää taistelutehtäviin myös nopeasti kehittyvissä tilanteissa.

Paikallisjoukkojen valmiutta ja varustusta kehitetään. Selonteossa luvataan, että paikallisjoukkojen kertausharjoituksia ja vapaaehtoisia harjoituksia lisätään sitä mukaan kuin alueellisia joukkoja poistetaan joukkorakenteesta. Ei kuitenkaan ole todennäköistä, että Puolustusvoimien paikallisjoukkoihin kohdistama kertausharjoitusmäärä missään vaiheessa kasvaisi riittävästi nykytasosta. Näin ollen paikallisjoukkojen koulutuksessa ja rekrytoinnissa keskeinen rooli tulee olemaan vapaaehtoisella maanpuolustuksella.

Selonteossa luvataan, että paikallisjoukkojen kehittäminen mahdollistaa reserviläisille mielekkään urapolun eri tasoisissa poikkeusolojen tehtävissä sekä aktiivisen osallistumisen maanpuolustukseen.

Paikallispuolustuksen voimakas kehittäminen on monta vuotta kestävä prosessi. Reservin osaamista tarvitaan heti mm. erilaisten koulutuspolkujen rakentamisessa. Tämä työ on aloitettava heti, jotta polut ovat valmiina vuonna 2025, kun paikallispuolustus on uudessa asennossa.

Koulutuspolkuja suunniteltaessa on muistettava, että tulevaisuudessakin reserviläisiä sijoitetaan muihinkin kuin vain paikallisjoukkoihin. Myös näihin tehtäviin johtavia koulutuspolkuja tarvitaan.

Reservin vastuu lisääntyy siis tulevaisuudessa. Se on merkki siitä, että reservin merkitys puolustuksemme keskeisenä elementtinä tunnustetaan. Samalla se on luottamuksen osoitus vapaaehtoiselle maanpuolustukselle yleensä ja maanpuolustuskoulutukselle erityisesti. Omalla aktiivisuudella voimme näyttää, että olemme tämän luottamuksen arvoisia. Nyt tarvitaan sekä reserviläisiltä että Puolustusvoimilta avarakatseisuutta, jotta reservin osaamista ja vapaaehtoisuutta pystytään hyödyntämään täysimääräisesti.

Janne Kosonen

Majuri (res) Janne Kosonen on Suomen Reserviupseeriliiton toiminnanjohtaja.