Suomi juhli monipuolisen näyttävästi itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuotta 2017. Oli hienoa huomata, että itsenäisyyttä juhlittiin sekä arvokkaan perinteisesti että ilahduttavasti monin uusinkin tavoin.
Tänä vuonna Puolustusvoimat viettää satavuotisjuhliaan. Luvassa on monta mielenkiintoista tapahtumaa eri puolilla maata. Ohjelmassa on näyttelyitä, paraateja, taistelunäytöksiä, seminaareja, konsertteja ja laaja kesäkiertue. Lippujuhlan päivän valtakunnallinen paraati järjestetään Seinäjoella ja itsenäisyyspäivän paraati Mikkelissä. Yllätys ei ole sekään, että elokuun alussa Haminassa järjestettävän Hamina Tattoon teemana on myös Puolustusvoimat 100 vuotta.
Reserviläiset ovat olennainen osa Suomen puolustusjärjestelmää ja siten myös Puolustusvoimia. Suurin osa kenttäarmeijamme sotilaista on meitä reserviläisiä. Rauhankin aikana reserviläisten aktiivisuus vahvistaa merkittävästi sekä Suomen kokonaisturvallisuutta että Puolustusvoimien näkyvyyttä. On tärkeää, että suomalainen sotilas näkyy niin harjoituksissa kuin kunniavartioissa niilläkin paikkakunnilla, jossa ei ole varuskuntia. Meidän puolustusratkaisumme vahvuus on laajasti toteutuvan yleisen asevelvollisuuden tuottama iso ja kyvykäs reservi, joka tuo Puolustusvoimien käyttöön laajan osaamispotentiaalin edullisesti. Yleinen asevelvollisuus on keskeinen selitys myös suomalaisten korkealle maanpuolustustahdolle ja Puolustusvoimien nauttimalle yhteiskunnalliselle hyväksynnälle.
Puolustusvoimat kehittää jatkuvasti omaa toimintaansa ja myös yhteydenpitoa reserviin. Toivottavasti pian saadaan käyttöön oikeasti toimiva, helppokäyttöinen sähköinen vuorovaikutuskanava Puolustusvoimien ja reservin välille. Osaamisessa ja toimintakyvyssä tapahtuneet muutokset sekä halukkuus kertausharjoituksiin pitäisi jo nyt vuonna 2018 pystyä ilmoittamaan Puolustusvoimille reserviläisen oman tietokoneen tai kännykän välityksellä. Kyllähän yhteydenpito verottajaankin tai liikennevirastoon onnistuu näillä välineillä kätevästi ja tietoturvallisesti.
Vuosi 2018 on monella tapaa viime vuotta ristiriitaisempi. Sata vuotta sitten juuri itsenäistynyt Suomi ajautui heti vuoden 1918 alussa sotaan, jossa olivat vastakkain erilaista Suomea tavoitelleet valkoiset ja punaiset joukot. Tuolla sodalla on monta nimeä ja niille kaikille löytyy omat perustelunsa. Virallisesti sodassa olivat vastakkain Suomen laillisen senaatin ja sitä vastaan kapinoineen Suomen kansanvaltuuskunnan joukot. Mannerheimin johtama valkoinen armeija voitti sodan punakaarteja vastaan muutamassa kuukaudessa. Sisällissodan aiheuttamat kärsimykset ja sodan vaatima uhrimäärä oli surullisen suuri. Sodassa ja sen jälkiseurauksissa kuoli yhteensä yli 36.000 henkeä. Jälkikäteen voidaan kuitenkin arvioida, että sodan lopputulos oli voitto kaikille suomalaisille. Suomalainen yhteiskunta eheytyi hämmästyttävän nopeasti historiansa surullisimmista tapahtumista. Lopullinen näyttö tästä saatiin viimeistään talvisodan alkaessa, jolloin maahan hyökännyttä vihollista vastassa oli yhtenäinen Suomi.
Yksi merkki vuoden 1918 muiston ristiriitaisuudesta on sekin, että Puolustusvoimilla ei ole mitään tiettyä perustamispäivää, jota se juhlisi. Yhden päivän sijasta Puolustusvoimat juhliikin satavuotistaivaltaan koko vuoden.
Janne Kosonen, toiminnanjohtaja
Kirjaudu sisään
Tästä piiri- ja yhdistyssivujen hallintaan. Jäsenrekisteri löytyy Maanpuolustusrekisteristä (yhdistyksille) ja eAsiointipalvelusta (jäsenille).
