Vahvan kriisinsietokykymme perusta on valmius ja luottamus. Suomessa on maailman kärkivalmiudet yhteiskunnan ja yksilötason toimintaan kriisitilanteissa. Luottamuksemme viranomaisiin, viranomaisyhteistyö, kriisitilanteiden valmiusharjoittelu, sekä laaja vapaaehtoiskenttämme takaavat valmiutemme.
Olemme tunnollisia. Suomalaisia on kansainvälisissä vertailuissa kehuttu viranomaisohjeiden noudattamisesta. Meillä on historia ja kulttuuri, jossa ongelmat selätetään yhdessä, ja jos virheitä tulee, ne vaaditaan korjattavaksi. Osaamme jonottaa, myös kahden tai viiden metrin välein.
Suomalaisen kriisinsietokyvyn mahdollistajina toimivat korkeatasoinen koulutusjärjestelmämme, terveydenhuoltojärjestelmämme, oikeusjärjestelmämme ja sisäisen turvallisuuden viranomaiset, maanpuolustusjärjestelmämme ja yleinen asevelvollisuus, toimintakulttuurimme ja yhteistyö, huoltovarmuustasomme sekä yksilöidemme kyky oman toimintakyvyn ylläpitämiseen.
Erityisvahvuutenamme meillä on noin 900 000 reserviläistä, jotka ovat saaneet koulutusta (sotilaallistenkin) kriisitilanteiden hallintaan normaali-, häiriö- ja poikkeusolosuhteissa. Lisäksi yhteiskunnan avaintehtävissä toimivat harjoittelevat kriisitilannetoimintaa varten valmiusharjoituksissa ja mm. maanpuolustuskursseilla. Olemme harjoitelleet, olemme varautuneet.
Kokonaisturvallisuuden kehittäminen
Joissakin asioissa voimme silti olla myös parempia.
Kannatamme yhteiskunnan kokonaisturvallisuus- ja varaamisrekisterin perustamista. Yhteiskunnan turvallisuusuhkiin varautumista ja kokonaisturvallisuuden toimintamalleja käsitellään mm. yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa (YTS 2017). Turvallisuusuhat ovat moninaisia: Tunnettuja uhkia ovat esimerkiksi sotilaalliset, taloudelliset tai terveydelliset uhat – kuten Covid-19.
Varautumisemme on hyvää, mutta ei nykyisellään tunnista hyvin yksilötason osaamisia, ammattipätevyyksiä tai varauksia eri viranomaisten käyttöön. Yleinen varaamis- ja osaamisrekisteri olisi tapa lisätä valmiuksiamme tunnistaa osaamista sekä vapaaehtoisia henkilöitä, joita voi hyödyntää erilaisten kriisien avaintehtäviin. Samalla varaamisrekisteri selkeyttäisi henkilötason varaamista poikkeusolojen tehtäviin tuomalla esiin mahdolliset päällekkäiset varaukset.
Suomen Reserviupseeriliitossa katsomme maanpuolustusvelvollisuuden ja asevelvollisuusjärjestelmän, mukaan lukien siviilipalveluksen kehittämisen kokonaisturvallisuusnäkökulmasta tärkeäksi, nykyvahvuuksiin pohjaten. Yleisen asevelvollisuuden järjestelmämme on maailman kärkeä – niiden osalta, jotka varusmies- tai vapaaehtoisen palveluksen suorittavat.
Maanpuolustusvelvollisuus koskee kaikkia kansalaisia, mutta reilusti alle puolet ikäluokasta saa siihen koulutuksen. Eritoten naisten mahdollisuutta saada yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden koulutusta ja mahdollisuuksia kriisiajan tehtäviin tulee edistää. Siviilipalveluksen sisältöä tulee kehittää sekä osallistujan että yhteiskunnan turvallisuusjärjestelmän intressejä palvelevaksi. Varusmies- tai vapaaehtoisen palveluksen Puolustusvoimissa suorittaneilla on hyvät valmiudet toimia muissa kokonaisturvallisuuden tehtävissä, eritoten sen jälkeen, kun tehtävät sotilaallisessa maanpuolustuksessa päättyvät.
Nykyinen yleisen asevelvollisuuden ja maanpuolustusvelvollisuuden kehittämisen keskeisenä ajatuksena tulee olla yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden lisääminen ja maanpuolustustahdon vahvistaminen.
Vapaaehtoisuus tulee ottaa käyttöön tehokkaammin. Suomessa on vahva kulttuuri vapaaehtoisuuden ja tehtäviin sitoutuneiden hyödyntämiseen, myös häiriö- ja kriisitilanteissa: vapaapalokunnat, SPR, sitoutuminen maanpuolustuksen kouluttajatehtäviin (MPK), maakuntajoukkoihin tai toimiminen kuntien tukena.
Vallitsevassa Covid-19 -poikkeustilanteessa vapaaehtoisuuden hyödyntäminen ja toimintamallien kehittäminen on toistaiseksi näyttänyt jääneen kapea-alaiseksi. Valmiuksia vastaanottaa apua ja tukea tulisi kehittää, oli yhteiskunnallisen vapaaehtoistuen tarjoaja yksilö, yhteisö tai yritys.
Kokonaisturvallisuuden periaate on yhteiskunnan turvallisuusstrategian (YTS 2017) kantava ajatus. Sen mukaan yhteiskunnan elintärkeät toiminnot turvataan viranomaisten, elinkeinoelämän sekä järjestöjen ja kansalaisten yhteistoimintana. Turvallisuus rakennetaan yhdessä.
Edellä mainittu varaamis- ja osaamisrekisteri nähdäkseni helpottaisi tätä suunnittelua henkilötasolla tulevia häiriö- ja poikkeustilanteita ajatellen.
Kirjaudu sisään
Tästä piiri- ja yhdistyssivujen hallintaan. Jäsenrekisteri löytyy Maanpuolustusrekisteristä (yhdistyksille) ja eAsiointipalvelusta (jäsenille).
