Teksti: Janne Kosonen

Tahto ratkaisee

Afganistanin tapahtumat ovat olleet uutisvirrassa päällimmäisenä viime viikkoina. Vallan vaihtuminen vaikuttaa dramaattisesti Afganistanin yhteiskuntaan ja maan asukkaisiin. Aika näyttää, millaiseksi arki maassa muodostuu, mutta valitettavasti ainakin tyttöjen ja naisten osalta tulevaisuus näyttää surullisen rajatulta.

Talebanien nopea valtaan nousu on herättänyt ihmetystä. Yhdysvallat rahoitti Afganistanin keskushallinnon armeijaa vuodesta 2001 lähtien miljardeilla. Ajatuksena oli, että nykyaikainen kalusto ja kansainvälisten joukkojen kouluttamat afganistanilaiset sotilaat antaisivat Afganistanin hallinnolle etulyönti­asema taistelussa Talebanin kapinallisia vastaan myös Yhdysvaltojen vetäytymisen jälkeen. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan talebanit ottivat maan haltuunsa pääkaupunki Kabulia myöten muutamissa päivissä ja käytännössä ilman taisteluita.

USA:n presidentti Joe Bidenin totesi Kabulin valtauksen jälkeen, että USA koulutti ja aseisti Afganistanin asevoimat, joihin kuuluu noin 300 000 jäsentä. Biden jatkoi, että annoimme heille kaikki mahdollisuudet päättää omasta tulevaisuudestaan. Mutta se, mitä emme voineet antaa, oli tahto taistella sen tulevaisuuden puolesta.

Kun sotilailla ja kansalaisilla ei ole aitoa uskoa puolustettavaan järjestelmään niin, silloin modernit aseet tai ulkomainen palkanmaksu eivät riitä pitkäaikaiseen ja menestykselliseen puolustustaisteluun.

Maanpuolustustahtoa ei voi ostaa tai myydä. Se on asia, joka rakentuu hitaasti historian ja nykypäivän kokemuksista. Maanpuolustustahto perustuu viime kädessä siihen, että kansalaiset kokevat aidosti, että isänmaa ja sen yhteiskuntajärjestelmä ovat puolustamisen arvoisia.

Tahto tarvitsee tuekseen riittävät resurssit, jotka mahdollistavat valmiuden ylläpidon, tarvittavan koulutuksen ja asianmukaisen varustuksen.

Syksyn aikana julkaistaan kaksi reserviläistoiminnankin kannalta tärkeää selontekoa. Ensiksi syyskuun alkupuolella, julkaistaan valtioneuvoston puolustusselonteko. Sillä ja sen toimeenpanolla varmistetaan, että meillä on muuttuvan toimintaympäristön vaatima puolustuskyky. Uuden puolustusselon linjaukset ja niiden toimeenpano ulottuvat tämän vuosikymmenen loppuun. Puolustuksemme peruslinjauksiin ei selonteossa odotetaan esitettävän muutoksia.

Yleisen asevelvollisuuden kehittämistä ja maanpuolustusvelvollisuuden täyttämistä pohtivan parlamentaarisen komitean, ns. Kanervan komitean raportti valmistuu lokakuun loppuun mennessä. Siinä odotetaan avauksia mm. kutsuntojen kehittämisestä koskemaan koko ikäluokkaa sekä reservin toiminnan kehittämiseen.

Viimeksi mainittua asiaa työstetään parhaillaan myös Puolustusvoimien ja keskeisten maanpuolustusjärjestöjen yhteisessä Reservin koulutuksen kehittämistyöryhmässä (RESKESU). Tässä työssä tavoitteena on osaltaan varmistaa se, että reservin koulutusjärjestelmä tuottaa riittävästi osaavaa ja toimintakykyistä reserviä. Samoin varmistetaan, että maanpuolustus- ja reserviläisjärjestöillä on selkeät tehtävät ja tarvittavat toimintaedellytykset.

Uskon, että kaikissa edellä mainituissa selonteoissa ja kehittämistöissä maanpuolustustahdon keskeinen rooli puolustuksen perustana on vahvasti näkyvillä.