Taistelunjohtajia ja taktiikkaa
Haminassa päättyi elokuun puolessavälissä Maavoimien reserviupseerikurssi 264 – Liekki. Päättäjäispäivänä sekä koulun että reserviupseerikurssin johtaja korostivat, että RUK:n tärkein tavoite on, että reserviupseeri kykenee johtamaan joukkoaan nimenomaan taistelukentällä.
Samalla he muistuttivat, että jokainen RUK:n käynyt reserviupseeri on, aselajistaan riippumatta, pohjimmiltaan jalkaväkisotilas. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että jokaisella reserviupseerilla on oltava riittävä fyysinen toimintakyky ja sotilaan perusosaaminen. Jälkimmäiseen sisältyy mm. riittävä ampumataito, suunnistustaito, kyky liikkua maastossa sekä taito maastoutua ja suojautua. Tämä sotilaan perusosaaminen pitäisi upseerioppilailla olla valmiina jo RUK:hon tullessa. Aina näin ei ole, mutta puutteet pystytään paikkaamaan osana RUK:n muutenkin vaativaa koulutusta.
Oman joukon johtaminen menestyksekkäästi taistelukentällä on erittäin haastava tehtävä. Sodanaikaisen taistelunjohtajan osaaminen voidaan saavuttaa vain riittävän vaativan koulutuksen ja harjoittelun kautta.
Keskeinen osa johtajan sotilasosaamista on tehtävän toteuttamiseen annettujen resurssien ja keinojen tarkoituksenmukainen suunnittelu, soveltaminen ja käyttö. Yksinkertaistaen kyseessä on siis tapa käyttää joukkoja ja taisteluvälineitä taistelun päämäärän saavuttamiseksi, taistelun voittamiseksi. Johtajan on siis hallittava myös taistelun vaatima taktiikka.
Itse asiassa tänään taktiikalla tarkoitetaan usein perusyhtymän (taisteluosaston tai prikaatin) tai pataljoonan taistelutaitoa. Taktiikan käsitteeseen voidaan katsoa käsittävän myös perusyksikköä pienempien yksiköiden toimintaa. Nykyisin kuitenkin näiden pienempien yksiköiden, esimerkiksi komppanioiden ja joukkueiden, kohdalla puhutaan taktiikan sijasta taistelutekniikasta.
Pääosa nuorista vänrikeistä on sijoitettu joukkueenjohtajan (vast.) tehtäviin. Sodan kuvan ja -tekniikan voimakkaasta kehityksestä huolimatta tämän päivän nuorten reserviupseereiden sodan ajan tehtävät ovat perusluonteeltaan hyvin samankaltaisia, kuin mitä oli talvisodan vänrikkien tehtävät. Taistelunjohtajan vaativia tehtäviä omassa joukossa.
Koulutuksen ja kokemuksen karttuessa reserviupseereilla on mahdollisuus edetä uusiin, vaativiin tehtäviin. Toimintaympäristönä joukkue vaihtuu komppaniaksi, pataljoonaksi tai taisteluosastoksi. Samalla kasvavat vaatimukset taktiikan osaamisesta. Tätä osaamista on mahdollista kehittää kertausharjoitusten lisäksi monilla MPK:n kursseilla.
Taktiikan opiskeluun on julkaistu pitkästä aikaa myös pätevä oppikirja. Maasotakoulun johtaja, eversti Janne Mäkitalon ja yleisen sotataidon professorin Marko Palokankaan tuore kirja ”Taktiikan perusteita – Oppikirja taktikoille” on ensisijaisesti tarkoitettu Maanpuolustuskorkeakoulussa opiskeleville upseereille, mutta kirjaa voi lämpimästi suositella myös reservin johtajille. Selkeä kirja avaa niin taktiikan peruskäsitteistöä, kuin taktiikan praktiikkaa. Viimeksi mainittua aihetta käsitellään monipuolisesti mielenkiintoisten esimerkkien avulla.
Kirja on ladattavissa Doria-tietokannasta pdf-versiona: Taktiikan perusteita : oppikirja taktikoille – Doria
Reserviupseeriuuteen kuuluu kiinteästi oman toimintakyvyn ylläpitäminen ja itsensä jatkuva kehittäminen. Taktiikan perusteiden opiskelu ja kertaaminen on monelle meistä hyödyllistä osaamisen lisäämistä ja itsensä kehittämistä.
Janne Kosonen
Toiminnanjohtaja
Suomen Reserviupseeriliitto
