Teksti: Janne Kosonen

Ukraina

Venäjän röyhkeä hyökkäys Ukrainaan 24.2.2022 muutti eurooppalaisen turvallisuusympäristön kerralla ja pitkäksi aikaa. Karulla tavalla meille konkretisoitui, että Venäjän uhkaukset eivät olleet vain uhkauksia. Sopimuksiin, vuoropuheluun ja keskinäiseen luottamukseen perustuvalta eurooppalaiselta turvallisuusjärjestelmältä katosi pohja. Itänaapurimme itsevaltiaisesta johtajasta tuli kerralla hylkiö, joka tahtoen tai tahtomattaan ajaa oman maansa yhä pahemmin paitsioon. Samoin on käynyt myös Venäjää sotatoimissaan tukeneelle Valko-Venäjälle ja sen itsevaltaiselle johtajalle.

Suomalaisten ja muidenkin länsimaiden asukkaiden ajatukset ovat nyt Ukrainassa. Ukrainalaisten pelkäämätön ja yhtenäinen vastarinta on aiheuttanut hyökkääjälle ennakoitua suurempia tappiota. Venäjän kuvitelmat, että Ukrainan sota on lyhyt operaatio ja Ukraina luhistuu nopeasti eivät ole toteutuneet. Ukraina taistelee yhtenäisesti sotilaallisilta resursseiltaan ylivoimaista hyökkääjää vastaan. Syksyllä Afganistanin tapahtumien yhteydessä huomasimme, mitä tarkoittaa, jos maan kansalaisilla ei on uskoa omaan järjestelmään ja johtajiinsa. Ukrainassa tilanne on päinvastainen. Ukrainalaisten maanpuolustustahto on yllättänyt ainakin Venäjän johdon.

Kasvot ukrainalaisten tinkimättömälle maanpuolustustahdolle on antanut maan presidentti Volodymyr Zelenskyi. Hänen päättäväisyytensä ja rauhallisuuteensa kovan paineen alla on ehkä yllättänyt monet ulkomaiset seuraajat, mutta hänestä on tullut ukrainalaisten sitkeän puolustustaistelun vertauskuva. Zelenskyin sodan alkupäivinä lausumat sanat ”Tarvitsen ammuksia, en kyytiä”, tulevat jäämään historiaan rohkeuden esimerkkinä.

Ukraina on saanut myötätunnon lisäksi paljon apua niin muilta mailta kuin yksittäisiltä kansalaisiltakin, mutta apua tarvitaan jatkuvasti. Monet maat ovat lähettäneet Ukrainaan myös aseita ja muita varusteita.

Ukraina on saanut sympatiaa ja mm. merkittävää tiedustelutukea myös Natolta, mutta sotajoukkoja ei muista maista ei Ukrainan avuksi ole tulossa. Naton perussopimuksen hyvin tunnettu 5. artikla määrittää jäsenvaltioiden velvoitteen puolustaa muita jäsenvaltioita. Turvatakuu koskee vain ja ainoastaan jäsenmaita. Kumppanuusmaita ja mahdollisia tulevia jäsenmaita 5. artikla ei suojaa.

Ukrainan tapahtumat vauhdittivat Nato-keskustelun Suomessa uusille kierroksille. Kansalaisten suhtautumisessa Nato-jäsenyyteen on viime viikkoina tapahtunut uskomattoman nopea käännös. Ylen tekemissä mielipidekyselyissä Nato-jäsenyys sai ensimmäistä kertaa yli 50 % kannatuksen helmikuussa. Maaliskuun alkupuoliskolla tehdyssä kyselyssä jäsenyyden kannattajia oli jo 62 %.

Suomen Reserviupseeriliitto uusi maaliskuussa jäsenistölleen vain muutamaa viikkoa aiemmin tekemänsä ajankohtaiskyselyn. Uuden kyselyn tulosten perusteella hyökkäys Ukrainaan lisäsi merkittävästi Nato-jäsenyyden kannatusta reserviupseereiden keskuudessa.

Kyselyn mukaan Nato-jäsenyyttä kannattaa nyt peräti 83,1 % vastanneista, sitä vastustaa 7,8 % ja kannastaan epävarmoja on 9,0 %. Muutos helmikuussa, juuri ennen Venäjän hyökkäystä, tehtyyn vastaavaan kyselyyn on todella iso. Jäsenyyden kannattajien määrä on noussut peräti 18,7 prosenttiyksikköä, kun helmikuussa jäsenyyttä kannatti 64,4 % vastanneista.

Liiton jäsenistön mielestä Nato-jäsenyyden aika on siis nyt. Liitto haluaa kuitenkin edelleen olla mukana aktiivisessa ja asiallisessa Nato-keskustelussa. Huhti-toukokuussa järjestetään yhdessä Reserviläisliiton ja Yhteiskuntaturvallisuuden seuran kanssa kaksi keskustelutilaisuutta Natosta. Huhtikuun 11. päivänä järjestetään webinaari, jonka teemana on ”Mikä Nato on?” Webinaarissa annetaan vastauksia kysymyksiin Nato-jäsenyydestä ja mitä jäsenyys tarkoittaa jäsenmaalle. Toukokuun 2. päivänä Katajanokan Kasinolla järjestetään keskustelutilaisuus, jossa mielenkiintoiset keskustelijat avaavat omia Nato-kantojaan. Tähän tilaisuuteen on mahdollista osallistua paikan päällä, mutta se myös striimataan. Lisätietoja näistä tapahtumista lähiaikoina mm. liiton nettisivuilla ja somessa.

Pitkän koronaepidemian päälle tullut Ukrainan sota ja sen mukanaan tuoma epätietoisuuden kasvu koettelee meitä kaikkia. Näidenkin kriisien keskellä on tärkeää pitää huolta omasta jaksamisesta, osaamisesta ja toimintakyvystä.

Jaksamista meille kaikille Suomessa ja Ukrainassa.