Vapaaehtoinen maanpuolustustyö tukee kokonaisturvallisuutta
Vapaaehtoista maanpuolustustyötä tekevät Suomessa monet eri järjestöt ja kymmenet tuhannet kansalaiset. Työ on tärkeää, sillä se lisää kansalaisten tietoisuutta ja valmiutta erilaisten poikkeustilanteiden varalle. Sen lisäksi, että se ylläpitää maanpuolustushenkeä, se tukee kokonaisturvallisuutta.
Reserviläistoiminta on merkittävä ja ehkä tunnetuin osa vapaaehtoista maanpuolustustyötä. Se ylläpitää ja kehittää reserviläisten sotilasammattitaitoa ja näin ollen tukee suoraan maamme sotilaallista suorituskykyä. Näin siitäkin huolimatta, että kaikilla toiminnassa mukana olevilla ei ole sodan ajan sijoitusta. Heidän mukana olonsa on silti tärkeää. Reserviläistoimintaan kuuluu nimittäin paljon muutakin kuin vain oman henkilökohtaisen sotilasammattitaidon ylläpitäminen. Monet kokeneet reserviläiset toimivat maanpuolustusjärjestöjen yhteisen koulutusorganisaation, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kouluttajina ja reserviläisyhdistysten puuhamiehinä ja -naisina. Tällä kaikella on vähintäänkin välillinen vaikutus puolustuskykyymme. Tätä työtä ei tule väheksyä, vaikka suoraa yhteyttä sodan ajan joukon suorituskykyyn voikin joskus olla vaikea heti nähdä.
Puolustusvoimat on suunnittelemassa poikkeuksellisen merkittäviä toimenpiteitä reservin ja vapaaehtoisten maanpuolustuskoulutuksen kehittämiseksi. Puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen julkisti kehittämisen perusajatuksen valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa kuluvan vuoden tammikuussa. Puolustusvoimat on ottanut keskeiset maanpuolustusjärjestöt mukaan kehitystyöhön. Suunnitelmaa on laadittu Reservin neuvottelukunnassa ja se julkistetaan syksyllä.
Kehitystyön perusajatus ja suunnitelma pitää sisällään lukuisia sellaisia kohtia, joita me aktiiviset reserviläiset olemme pitäneet keskustelussa jo vuosia. Paikallisjoukkojen perustamisen lisäksi suunnitelmasta löytyvät muun muassa reserviläisten osaamisen huomioiminen ja omaehtoinen hakeutuminen aiempaa vaativampiin sodan ajan tehtäviin, kannustejärjestelmän kehittäminen, reserviläisten monipuolinen käyttö kertausharjoitusten suunnittelussa ja toteutuksessa sekä Puolustusvoimien yhteydenpidon kehittäminen maanpuolustusjärjestöihin. Aika tietysti näyttää, kuinka nämä ja monet muut tärkeät kehittämisajatukset muuttuvat käytännön toimenpiteiksi. Olen kuitenkin vakuuttunut siitä, että Puolustusvoimien johto on asiassa tosissaan. Jos ja kun merkittävä osa näistä toimenpiteistä toteutuu tulevaisuudessa, on kysymys aktiivisen reserviläisen näkökulmasta katsottuna merkittävistä uudistuksista.
Sitä tosiasiaa ei kuitenkaan sovi unohtaa, että Puolustusvoimat on kiinnostunut pääasiassa sitoutumiskykyisistä, omaa sotilasammattitaitoaan ja kenttäkelpoisuuttaan ylläpitävistä reserviläisistä. Tätä tosiasiaa korostaa myös se, että on hyvin epätodennäköistä, että sotilaallisen maanpuolustuksemme järjestämiseksi käytettävissä olevat taloudelliset resurssit tulevaisuudessa kasvaisivat. Tämänkaltaisessa tilanteessa niukat resurssit tavataan käyttää sellaiseen toimintaan, jolla on paras vaikuttavuus organisaation perustehtävän kannalta. Puolustusvoimat ei ole poikkeus.
Myös reserviläistoimintaa ja muuta vapaaehtoista maanpuolustustyötä ylläpidetään niukoin resurssein. Palkattua henkilöstöä suurimmissakin maanpuolustusjärjestöissä on vain yhden käden sormilla laskettava määrä. Suomen Reserviupseeriliitto, Reserviläisliitto ja Maanpuolustuskiltojen liitto neuvottelevat parhaillaan julkaisutoimintansa kehittämisestä yhdessä. Tavoitteena on kustannustehokkuuden lisäksi aiempaa laadukkaampi ja vaikuttavuudeltaan parempi julkaisutoiminta.
Jäsenmaksujen lisäksi maanpuolustusjärjestöt saavat tukea vapaaehtoistyöhön myös suomalaisilta yrityksiltä ja säätiöiltä. Viime aikoina on ollut havaittavissa, että emme ehkä ole osanneet riittävän hyvin kertoa meitä tukeville tahoille, mihin heidän tukensa käytetään. Sen lisäksi, että varmistamme toimintamme kustannustehokkuuden ja vaikuttavuuden, on meidän myös huolehdittava siitä, että tukijamme tietävät, mitä saamme aikaiseksi. Tämä on ennen kaikkea viestinnällinen haaste. Rahoittajan kiinnostuminen siitä, mitä heidän rahoillaan tehdään, ei ole huono asia.
Mika Hannula
Majuri (res) Mika Hannula on Suomen Reserviupseeriliiton puheenjohtaja.
Liittovaltuuston puheenjohtaja Jyri Vilamo luo katsauksen järjestöjen saamaan valtion tukeen. Olemme yhdessä majuri res. Jukka Rusilan kanssa jo vuodesta 2017
Alkuvuodesta julkiseen keskusteluun nousi jälleen suuri reservistä poistuneiden henkilöiden määrä. Maaliskuun loppupuolelle mennessä reservistä on eronnut noin 1.800 henkilöä eli
Vuosien ajan on puhuttu lastemme henkisestä ja fyysisestä huonovointisuudesta. Kouluissa tämä näkyy mm. laskevina PISA tuloksina ja vakavimmillaan kouluväkivallan lisääntymisenä,
Käytämme sivustolla evästeitä, joista muodostuu EU:n Tietosuoja-asetuksen tarkoittama henkilörekisteri, jonka rekisterinpitäjä on Suomen Reserviupseeriliitto. Evästeet ovat pieniä, selaimeen tallennettavia tiedostoja, joita ilman käyttäjää ei pystytä sivustolla yksilöimään.
Tästä näkymästä hyväksytään tai hylätään eri tyyppisiä evästeitä erikseen. Suostumuksen voi milloin tahansa peruuttaa ja hyväksyntä on voimassa enintään 7 vrk ajan.
Välttämättömät evästeet
Välttämättömät evästeet ovat evästeitä, joita sivun tavanomainen käyttö edellyttää. Tällä sivustolla välttämättömiä evästeitä käytetään ainoastaan siihen, että tekemäsi valinnat hyväksytyistä tai hylkäämistäsi evästeistä voidaan muistaa.
Kolmannen osapuolen evästeet
Sivusto käyttää Google Analytics -palvelua, jota käytämme kävijämäärien ja sivustojen käyttötapojen analysoinnissa. Google Analytics yhdistää näitä tietoja omiin käyttäjätietoihinsa oman tietosuojapolitiikkansa mukaisesti.
Hyväksymällä kolmannen osapuolen evästeet mahdollistat näiden tietojen käytön.
Please enable Strictly Necessary Cookies first so that we can save your preferences!