Kertausharjoitusten vähentäminen romuttaa puolustuskyvyn uskottavuuden

Kertausharjoitusten määrän merkittävä vähentäminen on nostettu esille yhtenä säästökeinona puolustusbudjettia leikatessa. Tämä on huolestuttavaa, sillä ilman säännöllisiä kertausharjoituksia yleiseen asevelvollisuuteen ja reserviläisiin perustuva puolustusratkaisu ei ole uskottava, puheenjohtaja Mika Hannula muistutti Suomen Reserviupseeriliiton hallituksen kokouksessa 10.9.2011 Tampereella.

Puolustusvoimien sodan ajan joukkojen upseeristosta suurin osa on reservin upseereja. Heidän osaamisestaan on pidettävä huoli puolustusbudjetin leikkauksesta huolimatta. Vapaaehtoisella maanpuolustuskoulutuksella voidaan kehittää vain pienen joukon osaamista. Jos upseeristo ei ole tehtäviensä tasalla, vaarannetaan koko joukon suorituskyky.

Kysymys ei ole pelkästään sodan ajan joukkojemme osaamisesta ja sen suorasta vaikutuksesta puolustusvoimien suorituskykyyn. Kertausharjoitusten vähentäminen vaikuttaa haitallisesti myös maanpuolustustahtoon. Reserviläinen, joka ei ole koskaan ollut kertausharjoituksessa, tuskin uskoo oman joukkonsa toimintakykyyn. Vastuu puolustuskyvystämme ja kansalaisten maanpuolustustahdosta on eduskunnalla, joka päättää puolustusbudjetin tasosta, korostaa Reserviupseeriliiton puheenjohtaja, professori Mika Hannula.

Osa alueellisesta puolustuksesta voitaisiin antaa vapaaehtoisten kodinturvajoukkojen ylläpidettäväksi, mutta tämäkään ei ole mahdollista ilman kunnollista koulutusta ja varusteita. Malli Kajander ei ole uskottava vaihtoehto. Kovinkaan isoja vapaaehtoisjoukkoja tuskin on mahdollista edes perustaa, koska miehistön rekrytointi jo maakuntakomppanioihin on tuottanut vaikeuksia. Sen sijaan alueellisten joukkojen päällystö ja alipäällystö voitaisiin koota vapaaehtoisista ja hyvin motivoituneista, tehtäviin sopivista reserviläisistä. Uskon, että asiansa osaavat reservin upseerit voisivat alueellisissa joukoissa hoitaa osan palkatun henkilöstön tehtävistä, Hannula sanoi.