Neuvottelukunta: Kodinturvan tutkiminen osaksi puolustusvoimauudistusta
Vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukunta on julkaissut kannanoton vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittämisestä osana tulevaa puolustusvoimauudistusta. Neuvottelukunnan mielestä kodinturvajoukkojen perustaminen on selivtettävä osana tulevaa puolustusvoimauudistusta.
Lausunnossaan neuvottelukunta katsoo, että vapaaehtoisen maanpuolustuksen vakiintunutta tärkeää asemaa on vahvistettava ja sen rahoitus on turvattava valtiovallan toimesta. Vapaaehtoista maanpuolustusta on kehitettävä puolustusvoimauudistuksen tukena ja osana siten, että uudistuksessa hyödynnetään täysimääräisesti vapaaehtoisen maanpuolustuksen tarjoamat mahdollisuudet.
Neuvottelukunta käyttää kannanotossaan työnimeä kodinturvakonsepti tarkoittamaan nykyistä laajemmasta vapaaehtoiskentän huomioivasta puolustusvoimien osasta. Vaihtoehtoisia työnimiä ovat mm. olleet ”kodinturvajoukko”, ”turvallisuusjoukko”, ”maakuntajoukko”, ”alueellinen joukko” ja ”paikallisjoukko”. Nimiasiasta neuvottelukunta toteaa, että jos kodinturvakonsepti sisällytetään puolustusvoimauudistukseen, laatii puolustusvoimat organisaatioonsa kuuluvien osien nimistä esitykset ottaen huomioon omat tarpeensa ja yhteiskunnan odotukset.
Vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukunta katsoo, että kodinturvakonseptin tutkiminen ja kehittäminen kytketään kiinteäksi osaksi puolustusvoimauudistusta, jolloin otetaan huomioon ainakin seuraavat seikat:
• Kodinturvakonseptin kehittäminen ei ole vaihtoehto yleiselle asevelvollisuudelle.
• Keskeiset vapaaehtoisen maanpuolustustyön järjestöt kytketään koordinoidusti suunnitteluun. Näin taataan osaltaan koulutetun ja motivoituneen henkilöstön saatavuus sekä paikallistuntemuksen ja vapaaehtoistoiminnan edut.
• Kaikkien vapaaehtoisten, niin naisten kuin miesten, tosiasiallista osallistumismahdollisuutta kokonaismaanpuolustukseen kehitetään.
• Vapaaehtoisuuden kustannusedut ja vapaaehtoisten vastuunottokyky hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla.
• Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) keskeistä tehtävää valtakunnallisena vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen yhteistyöjärjestönä kehitetään.
• MPK:n ja puolustusvoimien aluetason rakenteet kytketään mahdollisimman kustannustehokkaasti ja saumattomasti yhteen, sodan ajan tarpeet huomioonottaen, periaatteella; yhteiset tilat ja harjoitusalueet yhteisellä henkilöstöllä ja johtamisjärjestelmällä.
• Kaikki voimavarat huomioon ottavaa, nykyistä kokonaisvaltaisempaa kykyä muiden viranomaisten tukemiseen kehitetään.
• Joukot ovat puolustusvoimien johdossa, jolloin puolustusvoimat määrittää niiden tehtävät, suoritus- ja koulutusvaatimukset sekä varustelutason.
• Vapaaehtoiset sijoitetaan tietojensa, taitojensa ja hankkimansa kokemuksen perusteella erityyppisiin tehtäviin ja joukkoihin.
• Nykyiset maakuntakomppaniat toimisivat parhaiten varustettuna ja koulutettuna joukkona ja niistä saadut kokemukset otettaisiin huomioon konseptia kehitettäessä.
• Joukkojen koulutuksessa otetaan huomioon yhteiskunnan häiriötilanteet.
Vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukunta
Vapaaehtoisen maanpuolustuksen yhteensovittamista, ohjaamista ja kehittämistä varten puolustusministeriön apuna ja sen yhteydessä toimii valtioneuvoston asettama vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukunta. Neuvottelukunnan toimikausi on eduskunnan toimikausi. Neuvottelukunnan kokoonpanossa on otettava huomioon eduskunnassa vallitsevat parlamentaariset voimasuhteet. Nykyisen neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii varapuhemien Seppo Kääriäinen. Neuvottelukunnan kokoonpano kokonaisuudessa löytyy puolustusministeriön nettisivuilta: https://www.defmin.fi/?s=81
Reserviupseeriliitto
Kirjoitus on Suomen Reserviupseeriliiton julkaisu. Se on vapaasti lainattavissa ja käytettävissä, kunhan kirjoituksen alkuperäinen lähde mainitaan kirjoituksen yhteydessä.
Ensimmäinen maaottelumarssi järjestettiin keväällä 1941 yhdessä Ruotsin kanssa. Aloitteen marssista tekivät ruotsalaiset. Ruotsissa oli tarvetta vahvistaa kansallis- ja maanpuolustushenkeä käynnissä
Jo neljättä kertaa järjestettävä Reserviläisliiton ja Suomen Reserviupseeriliiton yhteinen marssihaaste käynnistyy sunnuntaina. Maaottelumarssin hengessä marssitaan jälleen koko syyskuun ajan eli
Suomen Reserviupseeriliiton liittovaltuuston puheenjohtaja Jyri Vilamo ja Naton reserviupseerijärjestö CIOR:n apulaispääsihteeri Jukka Rusila vierailivat 9. heinäkuuta 2024 sotahistoriallisen matkansa yhteydessä
Käytämme sivustolla evästeitä, joista muodostuu EU:n Tietosuoja-asetuksen tarkoittama henkilörekisteri, jonka rekisterinpitäjä on Suomen Reserviupseeriliitto. Evästeet ovat pieniä, selaimeen tallennettavia tiedostoja, joita ilman käyttäjää ei pystytä sivustolla yksilöimään.
Tästä näkymästä hyväksytään tai hylätään eri tyyppisiä evästeitä erikseen. Suostumuksen voi milloin tahansa peruuttaa ja hyväksyntä on voimassa enintään 7 vrk ajan.
Välttämättömät evästeet
Välttämättömät evästeet ovat evästeitä, joita sivun tavanomainen käyttö edellyttää. Tällä sivustolla välttämättömiä evästeitä käytetään ainoastaan siihen, että tekemäsi valinnat hyväksytyistä tai hylkäämistäsi evästeistä voidaan muistaa.
Kolmannen osapuolen evästeet
Sivusto käyttää Google Analytics -palvelua, jota käytämme kävijämäärien ja sivustojen käyttötapojen analysoinnissa. Google Analytics yhdistää näitä tietoja omiin käyttäjätietoihinsa oman tietosuojapolitiikkansa mukaisesti.
Hyväksymällä kolmannen osapuolen evästeet mahdollistat näiden tietojen käytön.
Please enable Strictly Necessary Cookies first so that we can save your preferences!