Aktiivisuus palkitaan

huhtikuu 2, 2019   /   jkosonen

Vapaaehtoistoiminnalla ja talkootyöllä on tärkeä rooli suomalaisessa yhteiskunnassa mm. urheilussa ja liikunnassa, sosiaali- ja terveysalalla, kulttuurissa sekä kokonaisturvallisuudessa.

Vapaaehtoisuus on toimimista tärkeäksi koetun asian puolesta. Usein vapaaehtoisuus mahdollistaa jotain sellaista, joka muuten jäisi kokonaan tekemättä. Suomessa pelattaisiin varsin vähän jalkapallo- tai jääkiekko-otteluita, jos vapaaehtoiset eivät kuljettaisi pelaajia, valmentaisi joukkueita ja toimisi otteluissa toimitsijoina. Moni ampumaharjoitus, kunniavartio ja jotos jäisi toteutumatta ilman vapaaehtoisia. Vapaaehtoistoiminnan pontimena ei ole taloudellinen korvaus, vaan halu tehdä tärkeäksi koettua asiaa ja olla mukana samanhenkisessä joukossa.

Yhdistys toimii juuri niin hyvin, kuin sen jäsenet siinä toimivat. Jokaisessa aktiivisessa yhdistyksessä on ne muutamat tosiaktiivit, jotka toimintaa pyörittävät, mutta pitkäjännitteisen toiminnan varmistaa vain se, että yhdistyksessä osataan antaa vastuuta useammalle henkilölle.

Liitto tukee yhdistysten ja piirien aktiivisuutta mm. projektitukien ja kannustepalkkioiden avulla. Vuonna 2018 yhdistyksille ja piireille myönnettiin projektitukea yhteensä liki 17 000 euroa. Tämän lisäksi RUL palkitsee kannustepalkkioilla useita aktiivisia toimijoita. Toimintalomakkeen perusteella yhdistyksille maksetaan vuoden 2018 toiminnoista lähes 15 000 euroa. Jäsenhankintapalkkiota maksetaan piireille ja yhdistyksille 5 600 euroa ja prosenttiammunnassa kunnostautuneita muistetaan yhteensä 2 400 euron palkkioilla. Kaikkiaan kannustepalkkiota maksetaan yhteensä 64 yhdistykselle ja 7 piirille. Yksittäisten yhdistysten kohdalla palkkiot vaihtelevat 100 eurosta liki 1 000 euroon.

Liiton toiminnassa viime vuonna korostui edunvalvonta, joka kohdistui erityisesti ampuma-aselakiin ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen lakiin. Molemmat lait hyväksyttiin nykyisen eduskunnan viimeisellä viikolla. Valitettavasti erityisesti ampuma-aselakiin eduskunnassa aivan kalkkiviivoilla tehdyt muutokset eivät meidän reserviläisten kannalta lakia parantaneet, päinvastoin. Lakien ja niitä täydentävien asetusten ja muun ohjeistuksen lopullinen vaikutus ampumatoimintaan ja vapaaehtoiseen maanpuolustuskoulutukseen selviää vasta myöhemmin.

Ampuma-aselain uudistaminen on prosessina ollut pitkä ja polveileva. Uudistus lähti liikkeelle EU:n ampuma-asedirektiivistä, joka velvoittaa jäsenmaita huomioimaan kiristykset myös omassa ampuma-aselainsäädännössään. Vaikuttaminen laajalla rintamalla niin EU-edustajiimme, ministeriöihin kuin kansanedustajiinkin varmisti sen, että laki hyväksyttiin tällaisena. Kaikkine puutteineen ja toimintaa hankaloittavine rajoituksineenkin lopullinen laki on kuitenkin reserviläisten ampumatoiminnan kannalta merkittävästi pahimpia skenaarioita parempi. Aktiivisuudesta oli tässäkin asiassa hyötyä.

Eduskuntavaaleihin on aikaa muutama viikko. Seuraava eduskunta tekee myös kokonaisturvallisuuteen ja maanpuolustukseen liittyviä isoja päätöksiä. Tulevissa vaaleissa jokaisella äänellä on merkitystä. Äänestä. Aktiivisuus palkitaan vaaleissakin.

Janne Kosonen

Janne Kosonen

Majuri (res) Janne Kosonen on Suomen Reserviupseeriliiton toiminnanjohtaja.