Suomen puolustusratkaisu perustuu uskottavaan kansalliseen puolustuskykyyn. Suomen sotilaallinen maanpuolustus perustuu yleisen asevelvollisuuden pohjalta rakennettuun valtakunnalliseen puolustusjärjestelmään, joka mahdollistaa toiminnan koko valtakunnan alueella.
Laajasti toteutettu yleinen asevelvollisuus on myös vankan maanpuolustustahtomme perusta. Maanpuolustustahto on asia, jota ei voi kaupasta ostaa, vaan se rakentuu mm. yhteisistä ponnisteluista ja kokemuksista sekä siitä, että suomalaiset kokevat maan ja yhteiskunnan olevan puolustamisen arvoinen.
Sotilasosaamisen taso pidetään yllä koulutuksella. Sodan ajan joukkojemme 230.000 sotilaasta 95 % on reserviläisiä. Tämän kenttäarmeijan osaamisen pohja luodaan varusmiespalveluksessa, mutta osaaminen varmistetaan kertausharjoituksilla sekä yhä enemmän myös vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen avulla. Kertausharjoituksien määrä on palautunut välttävälle tasolle, 18.000 reserviläiseen vuodessa. Puolustusvoimat on ilmoittanut määrän pysyvän samalla tasolla myös vuonna 2016. Kun määrään lisätään puolustusvoimien Maanpuolustuskoulutusyhdistykseltä tilaama sotilaallinen koulutus (noin 10.500 reserviläistä vuodessa) ja MPK:n sotilaallisia valmiuksia lisäävä koulutus (16.500 reserviläistä), niin vuosittain sotilaallista koulutusta saavien reserviläisten määrä on yhteensä jo 45.000. Tämän lisäksi omaa osaamistaan voi jokainen reserviläinen ylläpitää mm. puolustusvoimien PWMOODLE -verkko-oppimisympäristössä (www.pvmoodle.fi).
Koulutusvolyymin pitämistä nykyisellä tasolla uhkaa paitsi puolustusvoimien toimintamenojen niukkuus myös vapaaehtoiseen maanpuolustukseen kohdistuvat taloudelliset leikkaukset. Valtion ensi vuoden talousarvioesityksessä vapaaehtoisen maanpuolustuksen tukeen esitetään 20 % vähennystä. Kyseessä on vain n. 400 000 €:n erä, jonka merkitys valtion budjetissa on pieni, mutta järjestöille erittäin suuri. Toteutuessaan budjettileikkaukset vaikuttaisivat myös RUL:n toimintaan, mutta erityisen vakavasti ne kohdistuvat Maanpuolustuskoulutusyhdistykseen, jolla on julkisoikeudellisena yhdistyksenä erityisasema maanpuolustusjärjestöjen kentässä ja jonka toimintavaroista valtaosa tulee puolustusbudjetista. Tänä vuonna RUL on saanut valtion tukea 37.500 €, kun taas MPK:n toimintaa tuetaan puolustusbudjetista noin 1.8 miljoonalla eurolla.
Vapaaehtoisen maanpuolustuksen keskeiset järjestöt kritisoivat yhteislausunnossaan esitettyjä leikkauksia hallitusohjelman tavoitteiden vastaisina. Tavoitteena on, että Eduskunta palauttaisi järjestöjen määrärahat riittävälle tasolle. Vapaaehtoistyöllä voidaan myös maanpuolustuskoulutuksessa moni asia tehdä palkkatyötä edullisemmin ja silti laadukkaasti. Kiitos tästä kuuluu osaaville ja motivoituneille reserviläiskouluttajille. Mutta on älyllistä epärehellisyyttä, jos joku kuvittelee vapaaehtoiskoulutuksen määrän ja laadun kasvavan samalla kun toimintaan suunnattuja resursseja leikataan.
Valtion vaikea taloudellinen tilanne näkyy ymmärrettävästi tulevien vuosien budjeteissa. Kaikkea sitä hyvää, mitä yhteiskunta on aikaisemmin kansalaisilleen pystynyt tarjoamaan, ei jatkossa voida tarjota. Joistakin julkisen sektorin toiminnoista, palveluista ja tuista joudutaan valitettavasti tinkimään. Viimeksi kannattaa tinkiä niistä asioista, jotka vain valtio voi hoitaa. Maanpuolustus lienee kaikkien mielestä valtion rooteliin kuuluva tehtävä.
Janne Kosonen, toiminnanjohtaja
Kirjaudu sisään
Tästä piiri- ja yhdistyssivujen hallintaan. Jäsenrekisteri löytyy Maanpuolustusrekisteristä (yhdistyksille) ja eAsiointipalvelusta (jäsenille).
