Vapaaehtoisen koulutuksen kehittäminen

syyskuu 25, 2017   /   jkosonen

Puolustusministeriö julkaisi syyskuun puolessavälissä tiedotteen, jonka mukaan puolustusministeri Jussi Niinistö on asettanut jo 29.3.2017 työryhmän selvittämään vaihtoehtoja vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen kehittämiseen. Puolustusselonteon linjauksiin perustuvan selvitystyön tavoitteena on erityisesti vahvistaa vapaaehtoisen maanpuolustuksen asemaa paikallispuolustuksessa sekä virka-aputehtävissä ja näin vahvistaa maanpuolustuksen toimintaedellytyksiä. Selvitysryhmä luovuttaa esityksensä 30.9.2017 puolustusministerille.

Selonteossahan määritettiin käytännön tehtäväksi Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) kehittäminen puolustusvoimien strategisena kumppanina pohjoismaisten toimintaperiaatteiden mukaisesti.

Tiedotteen mukaan puolustusministerin asettama selvitysryhmä tarkastelee työssään kolmea eri kehittämisvaihtoehtoa. MPK:ta voitaisiin kehittää julkisoikeudellisena yhdistyksenä käytännön kumppanuutta korostaen. Toisena tarkasteltavana vaihtoehtona on MPK:n kehittäminen perustamalla viranomainen. Kolmas vaihtoehto olisi MPK:n kehittäminen osana puolustusvoimia.

Selvitystyön pikainen aikataulu ja asian ympärillä vallinnut radiohiljaisuus ovat ymmärrettävästi herättäneet kummastusta ja kysymyksiä. Prosessi ei ole ollut avoimen valmistelun malliesimerkki, mutta muotoseikkoja tärkeämpää on keskittyä peruskysymykseen eli vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen kehittämiseen.

Viime vuosien muuttunut turvallisuuspoliittinen tilanne on korostanut valmiuden merkitystä puolustusvoimien keskeisenä kehittämisen kohteena. Paikallispuolustuksessa merkittävä osa koulutuksesta rakentuu jatkossakin vapaaehtoiselementin varaan. Tämä vaatii myös vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen jatkuvaa kehittämistä.

Tarkemmin tuntematta ministeriön selvitystyöryhmän tarkastelemia vaihtoehtoja, on helppo todeta, että pelkän puolustusvalmiuden kehittämisen kannalta paras vaihtoehto olisi MPK:n kehittäminen osana puolustusvoimia. Mutta näin vain siinä tilanteessa, että meillä olisi käytössä tähän toimintaan vähintään moninkertaiset taloudelliset resurssit MPK:n nykyisiin resursseihin verrattuna. Niitä puuttuvia miljoonia paikallisjoukkojen koulutukseen ei taida olla näköpiirissä.

Vapaaehtoista koulutusta kehitettäessä on puolustusvalmiuden kehittäminen keskiössä. Samalla on kuitenkin kiinnitettävä huomiota vapaaehtoisuuden mahdollisimman hyvään hyödyntämiseen sekä sijoittamattoman reservin kouluttautumismahdollisuuksien ja Vartu -koulutuksen varmistamiseen.

Toivottavaa on myös se, että nyt käynnistetyt selvitykset eivät vesitä kesällä päivitettyä Reservin koulutuksen kehittämissuunnitelmaa (RESKESU). Tässä pääesikunnan koulutusosaston johdolla laaditussa suunnitelmassa annettiin perusteet reservin koulutuksen kehittämiseksi vuosille 2018 – 2020. Suunnitelman päivittäminen tehtiin tiiviissä yhteistyössä keskeisten maanpuolustusjärjestöjen kanssa ja sen yksi ansio on, että siinä on riittävän konkreettisesti yksilöity eri toimijoiden tehtävät koulutusta kehitettäessä.

Janne Kosonen

Janne Kosonen

Majuri (res) Janne Kosonen on Suomen Reserviupseeriliiton toiminnanjohtaja.