Yhteisiä arvoja etsimässä

Yhteisiä arvoja etsimässä

elokuu 28, 2012   /   jkosonen

Luotettava, oikeudenmukainen, koulutuksestaan ylpeä, valmis kantamaan vastuuta. Edellä mainitut ominaisuudet liittyvät kiinteästi reserviupseeriuuteen RUL:n kesällä teettämän arvotutkimuksen ennakkotulosten perusteella. Yli 90 % vastanneista noin 3000 RUL:n jäsenestä ovat tutkimuksen perusteella täysin tai jokseenkin samaa mieltä mainituista asioista.

Arvotutkimuksen keskeinen tavoite on kerätä taustatietoa RUL:n arvokeskustelulle ja julkisille kannanotoille sekä tuottaa perusteita liiton strategiasuunnitelman laatimiselle. Kadettikunta teki samanaikaisesti vastaavan kyselyn omalle jäsenistölleen. Näin tuloksia vertailemalla saadaan tietoa myös reservi- ja kadettiupseerien arvomaailmojen yhtäläisyyksistä ja eroavaisuuksista.

Ensimmäisten tulosten perusteella reserviupseereiden keskuudessa on useista asioista hyvin laaja yhteisymmärrys. Ei liene yllätys, että reilusti useampi kuin yhdeksän reserviupseeria kymmenestä pitää sotaa hyväksyttävänä laillisen yhteiskunta järjestelmän puolustamiseksi. Yhtä moni on henkisesti valmistautunut täyttämään itselleen sodassa annettavan tehtävän.

Liiton jäsenet kokevat, että reserviupseereita arvostetaan edelleen suomalaisessa yhteiskunnassa. Vastaajat ovat ylpeitä saamastaan reserviupseerikoulutuksesta. Yli 85 % vastaajista ilmoitti, että omassa toimintaympäristössä tiedetään henkilön olevan reserviupseeri. Palvelukseen astuvasta ikäluokasta selvästi alle 10 % valitaan reserviupseerikoulutukseen. Järjestelmämme vahvuutta kuvaa se, että pääsystä RUK:hon on edelleen kova kilpailu. Keskeinen tekijä, miksi nuori valikoituu reserviupseerikoulutukseen, on vastuunkantokyky. Siis halu ja kyky huolehtia paitsi itsestään myös omasta joukosta ja laajemmin koko yhteisöstään myös silloin kun edessä on tavallista vaikeampi ja haastavampi tilanne.

Suomessa reserviläisyys koskettaa vielä suurinta osaa miehistä. Se on luonnollinen asia, jota ei tarvitse hävetä eikä peitellä. Tilanne on jo päinvastainen joissakin Euroopankin valtiossa. Meilläkin tilanne voi muuttua nopeasti.

Viimeksi saatujen tietojen mukaan varusmiespalveluksen aloittaa selvästi alle 80 % miesikäluokasta. Ja tästäkin joukosta yli 15 % keskeyttää palveluksen. Vaikka kunkin ikäluokan loppuprosentit saadaan vasta heidän täytettyään 30 vuotta, näyttää nyt selvältä, että meidän yleisen varusmiespalveluksen suorittaa vähemmän kuin seitsemän nuorta miestä kymmenestä. Samalla olemme tilanteessa, jossa yhä useammalla nuorella ei enää ole omassa perheessään yhtään intin käynyttä henkilöä. On hyvä, jos nuoren lähiympäristöstä löytyy tuttu aktiivireserviläinen, joka voi kertoa millaista varusmiespalvelus käytännössä ja miksi on tärkeää, että mahdollisimman moni nuori suorittaa asepalveluksen.

Kyseessä ei missään nimessä ole vain puolustusvoimien ongelma eikä kyse ole pelkästään asevelvollisuudesta.  Tulevina vuosina joudumme yhä useammin Suomessakin pohtimaan yksilön ja yhteiskunnan välistä sidosta. Oman arvokeskustelun paikka on jo se, mitä velvollisuuksia ja mitä oikeuksia yksilöllä on yhteiskuntaa kohtaan. Varmaa on, että hyvinvointiyhteiskuntamme ei pysy kasassa, jos alati suureneva joukko kansalaisista ei voi, ei saa tai ei halua suorittaa velvollisuuksiaan yhteiskunnalle.

Nämä ovat arvokeskustelun tärkeitä kysymyksiä myös meidän reserviupseereiden kesken. Edellä mainittuja asioita käsitellään lokakuussa Maanpuolustuskorkeakoululla pidettävässä seminaarissa, jossa kuullaan myös tarkempia tuloksia tehdystä arvotutkimuksesta. Tutkimuksen tuloksia esitellään myös lokakuun Reserviläisessä.

Kiitokset kaikille kyselyyn vastanneille, olkaa aktiivisia arvokeskustelijoita jatkossakin.

Janne Kosonen

Janne Kosonen

Majuri (res) Janne Kosonen on Suomen Reserviupseeriliiton toiminnanjohtaja.