Helmikuussa julkaistu puolustusvoimauudistus on herättänyt runsasta keskustelua sekä itse prosessin että uudistuksen yksityiskohtien osalta. Pettymys ja turhautuminenkin eri puolilla maata on ollut oikeutettua ja ymmärrettävää. Arvatenkaan kovin suuria muutoksia esitykseen ei kuitenkaan ole odotettavissa, vaan puolustusvoimauudistuksen keskeiset palikat ovat nyt nähtävissä.
Varuskuntien lakkauttamiset, henkilöstövähennykset ja sodan ajan joukkojen pienentäminen ovat ymmärrettävästi asioita, joista keskusteltu eniten. Kaiken karsinnan keskellä puolustusvoimauudistuksen yhteydessä on esille nostettu myönteistäkin. Reserviläisten kannalta yksi tärkeimmistä asioista on lupaus yleistä asevelvollisuutta vahvistavista toimenpiteistä.
Tarkoituksena on parantaa koko ketjua kutsunnoista reserviläisten koulutukseen. Varusmieskoulutukseen tuleva 15 vuorokauden lyhennys on mahdollista toteuttaa ilman merkittävää koulutusvajetta, jos suunnitelmat simulaattorikoulutuksen lisäämisestä sekä erityisesti kouluttajien määrän kasvattamisesta toteutuvat. Kaikkiin koulutusjoukkueisiin on tarkoitus saada keskimäärin 2,5 kouluttajaa, kun luku nykyään on selvästi alle 2. Tämä toteutettaneen sekä kouluttajia lisäämällä että koulutusjoukkueiden kokoonpanoja pienentämällä. Nykyistä useampi kouluttaja mahdollistaa myös aikaisempaa yksilöllisemmän koulutuksen.
Varusmiespalveluksen kehittäminen on tärkeää, mutta liian usein unohtuu, että valtaosa asevelvollisuudesta on reservissä olo aikaa. Puolustusvoimien esittämässä puolustusvoimauudistuksen ratkaisumallissa myös reserviläiskoulutukseen esitetään parannuksia. Tietojärjestelmäpalvelun kehittäminen, kertausharjoitusten laadun parantaminen sekä osaamisen ja vapaaehtoisuuden parempi hyödyntäminen ovat kaikki erittäin kannatettavia asioita. Ne kaikki ovat toimenpiteitä, joita RUL:kin on esittänyt toistuvasti viime vuosina, kun puhe on ollut reservin koulutuksen kehittämisestä.
Reserviläiskoulutuksen kehittämistoimien listalta puuttuu kuitenkin yksi ratkaisevan tärkeä asia, ja sen mukana koko rakennelma voi romahtaa. Tehokkaampi varusmiespalvelus ja kertausharjoitusten laadun parantaminen eivät yhdessäkään vahvista yleistä asevelvollisuutta paljoakaan, jos meillä ole riittävästi kertausharjoituksia reserviläisille. Kertausharjoitusten laatukaan ei voi korvata sitä ammottavaa aukkoa, joka aiheutuu kertausharjoituksiin määrättyjen reserviläisten määrän romahtaessa vajaaseen 10 prosenttiin viime vuoden tasosta.
Puolustusvoimien esittämässä mallissa koulutettavien reserviläisten määräksi vuonna 2015 arvioidaan 18.000. Hyvä, jos silloin päästään edes tuohon lukuun, mutta tämän vuoden 2.000 reserviläistä on luku, joka on ehdottomasti saatava moninkertaistettua jo ensi vuodeksi. Muuten liian moni sodan ajan joukkoihin sijoitettu reserviläinen jää kokonaan kertausharjoituskierron ulkopuolelle. Samalla liian moni ammattisotilas jää ilman ehdottomasti tarvitsemaansa kokemusta kertausharjoituksissa toimivista, motivoituneista reserviläisistä.
Puolustusvoimilla on aito halu vahvistaa yleistä asevelvollisuutta. Ilman riittävää kertausharjoituskoulutusta tämä tavoite ei toteudu. Siksi reserviläiskoulutuksen kohdalle pitää uskaltaa kirjoittaa kertausharjoitusten laadun parantamisen rinnalle se, että kertausharjoituksia järjestetään riittävän monelle reserviläiselle. Ja tästä lupauksesta on pidettävä kiinni silloinkin kun puolustusbudjetti on tiukoilla. Kysymys on nimittäin yleisen asevelvollisuuden yhdestä keskeisimmästä tekijästä.
Kirjaudu sisään
Tästä piiri- ja yhdistyssivujen hallintaan. Jäsenrekisteri löytyy Maanpuolustusrekisteristä (yhdistyksille) ja eAsiointipalvelusta (jäsenille).
